Kallenaution Kievarimuseo

Kallenautiossa oli jo 1600-luvun lopulla uudistalo, joka sittemmin autioitui. Sen asutti uudelleen Matti Yrjänänpoika 1757 ja kievarin pito aloitettiin 1778, jolloin Ylä-Satakunnassa matkustamisolosuhteita parannettiin. Aloite kestikievarin sijoittamisesta Kallenautioon tuli ruovesiläisten taholta. Heidän oli pitänyt tehdä hollikyytejä Orivedelle asti ja se kävi liikenteen vilkastuessa ylivoimaiseksi. Samana vuona maaherra antoi Kallenautiolle kievaripatentin. Siinä todettiin että kievarin nimenä oli Kallenaution uudistalo. Kievarin oli itsensä pidettävä kahta hevosta ja aputiloina toimivat Aituan ja Hyytiälän uudistalot. Kallenautiosta oli tehtävä kyytejä Tapion kievariin Ruovedelle, jonne oli 1 3/4 peninkulmaa ja Oriveden kievariin, jonne oli 1/8 peninkulmaa. 1796 syrjäisen pienen uudistilan isäntä Juho Pietarinpoika otti urakalla vastatakseen kyydityksestä ja vaati jokaiselta talolta kolme kappaa rukiita ja neljä leiviskää heiniä, johon käräjäkansa suostui ja sopimus tehtiin kymmeneksi vuodeksi. 1800-luvun alussa otettiin käyttöön hollikyytivelvollisuus. Määrättyjen kylien talollisten oli vuorollaan pidettävä mies ja hevonen, suurimpien kaksikin, kahdesti vuodessa 2-3 päivän ajan kievarin kyytejä tekemässä. Herman Kustaa osti Kallenaution perintötilaksi vuonna 1865. Vuona 1881 kievari siirtyi pois Kallenautiosta läheiseen Aituan taloon. Kallenaution tarina kievarina ei kuitenkaan vielä päättynyt, vaan se toimi sellaisena vielä vuodet 1920–28.

Kallenaution päärakennus oli 1800-luvulle saakka kaksiosainen, kahdeksankymmenen neliön pirtti, välissä eteinen ja toisessa päässä kaksi kamaria. Pirtissä oli leivinuuni ja liesi. Kamareista toinen oli varattu herrasväen käyttöön. Pihan toisella puolella pakarituparakennus, jossa oli myös hollitupa. Ratasliiteri on myös hirsinen ja sen seinässä vuosiluku 1778. Vastapäätä oli aittarivi luhtineen ja lisäksi Kallenautiossa oli sauna, talli, paja, riihi, latoja sekä muita pienempiä talousrakennuksia. Rakennuksissa oli tuohi-, lauta- ta malkakatto. Peltoa talossa oli 12 tynnyrinalaa ja niityt tuottivat vuosittain 30 kuormaa heinää. Vanha maantie kulki Kallenaution päärakennuksen takaa.

Mistä sitten tulee Kallenautio–nimi?

Kalle on ollut isännän nimi, joka on asunut talossa ennen sen autioitumista 1700-luvulla. Tämä voi olla yksi nimen alkuperä, mutta myös Kallenautio on perustettu Kallio-nimisen tilan paikalle, joka on ollut olemassa jo 1600–1700 lukujen vaihteessa.

Autiotilana Kallio esiintyy maakirjoissa vuoteen 1756 saakka. Kallionautiona tilan nimi kirjoissa esiintyykin 1760-luvulle saakka, mutta jo sen jälkeen se on kääntynyt nykyiseen muotoonsa.

1720 luvulta talossa on asunut Matti Yrjänänpoika, vaimonsa Anna Heikintyttären kanssa. Matilla ei omistusoikeutta tilaan ollut, koska tila oli ns. Kruununtila. Viljelijällä oli vain ns. asumisoikeus.

Vuonna 1782 Matti työkyvyttömyytensä vuoksi menetti asumisoikeutensa. (Kievari aloitti 1778 Kievarioikeudet.)

Tästä välistä ei ole selviä kirjoituksia, kuka tilaa on viljellyt.

8.10.1805 sai sitten ensimmäisenä naisena asumisoikeuden ja kievarioikeudet siinä samalla, Anna Mikontytär, joka kuoli sitten jo 1808 keuhkotautiin täällä kotonaan (mutta edelleen sanotaan hänen olevan läsnä).

Kievarina Kallenautio siis toimi 1778 alkaen vuoteen 1881 saakka (103 v, jolloin kruunu määräsi kievarioikeudet siirrettäväksi tästä 2 km Orivedelle päin Aituan taloon, jota piti Oriveden Kunta). Kievarioikeudet kuitenkin palautettiin Kallenautiolle 1920. Mutta enää ei ollut kauaa tarvetta Kievarilaitokselle, sillä rautatieverkosto oli laajentunut ja autot lisääntyneet. Ja niinpä koko Kievarilaitos-toiminta lakkautettiin Hämeessä 1928.

Sen jälkeen talossa on asunut Kallenaution suku vuoteen 1954 saakka.

Lisää historiaa löydät osoitteesta http://www.juupajoki.fi/kotiseutu/museot.htm